perjantai 1. syyskuuta 2017

Kesä meni, lomilta töihin tömps!



Kylläpä aika menee siivillä. Taas meni yksi kesä ja yksi kesäloma. Katotaan, muistanko enää, mitä ennen lomia tapahtui. Meillä nimittäin tapahtui hirveästi kaikkea. Oli paljon tapahtumia, joissa olimme mukana ja yhden järjestimme alusta loppuun asti ihan itse:
Jätteiden yön.

Järjestimme Jätteiden yön kesäkuun alussa Kajaanin Raatitorilla. Hauskanpidon lomassa yleisö sai tutustua jätelaitoksen toimintaan kiertotalouden toteuttajana sekä näkemään ja kuulemaan käytännön vinkkejä kierrätykseen ja jätteiden vähentämiseen. Ohjelmassa oli muun muassa kokkisota ja sohvanpurkukisa. Tuunauspajassa sai koristella oman taskuun sopivan miniroskiksen. Mukana oli myös jätehuoltoyrityksiä, jotka esittelivät kalustoaan torin laitamilla.Musiikkitarjonnasta vastasi kainuulainen The Heatw ave Band. Jätteiden Yö järjestettiin ensi kertaa  samanaikaisesti viidellä eri paikkakunnalla eri puolilla Suomea – Kajaanin lisäksi Joensuussa, Oulussa, Raumalla ja Saarijärvellä.




Kokkisota-joukkueet Jätteiden yössä



Anu ja Kata Markkinakadulla

Seuraava suurempi koitos oli Kajaanin Markkinakatu, joka valtasi Kajaanin Kauppakadun ja torit heinäkuun alussa. Roskakulkueella se alkoi ja miniroskistuunaus-teemalla mentiin keskiviikosta lauantaihin. 

Heinäkuun puolivälissä oli pitkästä aikaa Kuhmossa kesämessut, jossa olimme mukana lajitteluneuvonnan merkeissä. Mukava, että Kurre sai kaverikseen Kuhmon lajitteluaseman hoitajan, Arin. Paljon lajitteluaseman asiakkaita kävi Arin juttusilla.

Ekokymppi Kuhmon kesämessuilla 

Olimme mukana myös Neittävän ja Otanmäen kyläpäivillä, Jymyhyvän ottelussa ja Hyrynsalmen rantatapahtumassa, ja ylihuomenna mennään Murtomäkeen sadonkorjuujuhliin. Ja perinteisesti Sari tarjoili mehuja jokaisella lajitteluasemalla kesäkuun aikana. 

Pelasin roskakorista lasten kanssa Neittävällä alkukesästä.

Hyvää palvelua ja kylmää mehua Sotkamon lajitteluasemalla 


Päiväkotilastenkin kanssa touhuttiin sen verran, että aukaistiin jätteiden hautausmaa päiväkoti Kasselin pihalta. Sehän perustettiin vuosi sitten. Kylläpä olikin jännittävää nähdä, mitä eri roskille oli vuoden aikana tapahtunut. Aika monelle M-alkuiselle roskalle ei yhtään mitään...

Maatumistutkimus päiväkoti Kasselissa

Nyt sitten meillä neuvonta-tiedotus -väki alkaa orientoitumaan koulukäynteihin ja muoviroskainstallaatio-näyttelyyn sekä ensi vuoden kalenterin tekoon. Ja vapaalla mennään tietysti marjametsään!



Mukavaa, värikästä ja vireää syksyä!

@Kurre






perjantai 26. toukokuuta 2017

Pottuvuoden muistelmat

Verestelin tässä viime vuotta, koska Ekokympin vuosikertomus 2016 on tekeillä ja ilmestyy ensi viikolla. Todettakoon jälleen, että me neuvonnan ammattilaiset oomme saaneet viime vuonna paljon aikaiseksi. Alla on vuosikertomuksemme kappale "Neuvonta ja tiedotus".

Palaako pottu? -kampanja
Toimintavuoden kampanja oli nimeltään ”Palaako pottu?”, jonka tarkoituksena oli tehostaa biojätteen lajittelua. Kampanja oli esillä neuvontakäynneillä ja tapahtumisssa kuten RSA-messuilla, Mahdollisuuksien torilla ja Markkinakadulla. Kampanjaan sisältyi myös kompostointineuvontaa ja ”Bioporukka”-tempaus, jossa kannustettiin naapuruksia yhteiskompostointiin tai yhteisen bioastian käyttöön.

Ympäristökasvatusta ja yhteistyötä
Kurre Kainuulainen vieraili Kajaanin perhekahviloissa ja Kuhmon seurakunnan lapsityön järjestämässä Lentuan luontoillassa ja päiväkodeissa (mm. Puolangan päiväkodit).

Päiväkoti Kasselin kanssa tehtiin paljon yhteistyötä, mikä liittyi päiväkodin kestävän kehityksen (KEKE) ohjelmaan. Siihen on kirjattu jätehuoltoon liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet vuodeksi eteenpäin. Toteutus aloitettiin kesäkuussa tutustumalla Ekokymppiin ja Majasaaren jätekeskukseen. Elokuussa perustettiin matokompostori, ja päiväkodin roska-astiat tarroitettiin kuvallisilla lajitteluohjeilla ja aloitettiin metallin ja lasipakkausten keräys. Syyskuussa järjestettiin perheiden, päiväkodin ja Ekokympin yhteinen tapahtuma, Kurren potturastit. Päiväkodin pihalla oli toimintarasteja, jossa lapset ja vanhemmat pienensivät roskavuorta askartelemalla vanhasta uutta, lajittelemalla roskat ja kompostoimalla biojätteet. Kekevuosi jatkui lokakuun elinkaariteemalla ja loppuvuoden jätteen synnyn ehkäisyllä.

Neuvojat vierailivat Kajaanissa Lehtikankaan koululla, Lyseolla, Keskuskoululla, sairaalakoululla, Paltamon Korpitien kouluilla sekä Suomussalmen kirkonkylän koululla. Neuvonta sisälsi esityksiä Vichypullon elämästä, Tuikun tarinasta ja toiminnallisia tuokioita jätteen lajitteluun ja kestävään kehitykseen liittyen.

Kainuun ammattiopiston kanssa tehtiin paljon yhteistyötä. Eri koulutusaloille pidettiin useita luentoja ja lajittelutyöpajoja, ja lukuisia oppilasryhmiä kävi tutustumassa Majasaaren jätekeskukseen.

Kajaanin lukion kanssa tehtiin yhteistyötä Miniroskis -projektissa. Lukion kuvataideopiskelijat kuvittivat tarroja, joita liimattiin diabeetikoilta kerättyihin mittaliuskapurkkeihin. Projekti jatkuu vuoden 2017 puolelle. Lisäksi kuvataidelinjan opiskelijoille pidettiin luento kestävästä kehityksestä.

Maahanmuuttajille pidettiin useita luentoja jätehuollosta Kajaanin Monikassa (monikulttuurinen toimintakeskus). Jokavuotinen jätteiden lajittelu –päivä pidettiin Kainuun Opistolla. Maahanmuuttajia kävi tutustumassa Majasaaren jätekeskukseen ja Sotkamon lajitteluasemalle. Myös Kajaanin maahanmuuttajapalveluiden henkilökunnalle pidettiin luento jätteiden lajittelusta. Neuvojat tekivät yhteistyötä Otanmäen vastaanottokeskuksen henkilökunnan kanssa.

Jätekatosneuvontaa taloyhtiöissä
Jätekatosneuvontaa tehtiin Kajaanissa ja Kuhmossa. Asukkaat kokoontuivat oman jätekatoksen äärelle, jossa neuvojan kanssa havainnoitiin jätekatoksen siisteyttä ja kehittämiskohteita ja käytiin läpi jätteen lajitteluun liittyvät asiat. suuksissa. Myös isännöitsijäyritysten kanssa tehtiin yhteistyötä luennoimalla taloyhtiöiden hallitusten koulutustilaisuuksisa.

Muu yhteistyö
Yhteistyötä tehtiin eri kyläyhdistysten sekä 5E-kylät- ja Kuhmon Green Care -hankkeen kanssa. Luentoja pidettiin Suomussalmen kirkonkylällä sekä Ojanperän, Etelä-Kajaanin, Sapsoperän ja Suovaaran kyläyhdistyksessä. Nämä kyläyhdistysillat pidettiin useimmiten yhteistyössä Kainuun Nuotan jätevesihankkeen kanssa. Jätevesihankkeen kanssa yhteistyössä pidettiin myös luentoja kansalaisopistolla. Lisäksi Suomussalmen kunnan työntekijöille pidettiin maaliskuussa kestävän kehityksen koulutus.

Tapahtumat ja kilpailut
- RSA-Messut huhtikuussa
- Mahdollisuuksien tori toukokuussa
- Manamansalon ja Neittävän kyläyhdistys
ten tilaisuudet sekä mehutarjoilut lajittelu
asemilla ja jätekeskuksessa kesäkuussa
- SOME-kesäkisa nuorille kesäkuussa
- Markkinakatu heinäkuussa
- Energiansäästöviikko lokakuussa
- Vanahiksen ekopäivä ja Entringin huussi-
päivä marraskuussa

Tuikkujahti päättyi
Ekokympin järjestämä viides ja viimeinen Tuikkujahti päättyi tammikuun lopussa. Kisan 2015-16 voitti Puolankajärven koulun 2 A-luokka tuloksellaan 2 636 tuikkukuorta/ oppilas. Palkinnoksi voittajaluokka sai 300 euron rahapalkinnon. Toiseksi kisassa sijoittui kajaanilaisen Pietari Brahen koulun / Lehtikankaan yksikön 5 A-luokka, joka palkittiin 200 euron rahapalkinnolla. Kolmas sija meni myös Pietari Brahen koululle / Soidinsuon yksikkö. Siellä 4 B-luokka saa 100 euron rahapalkinnon. Lisäksi muiden osallistujien kesken arvottiin 100 euron rahapalkinto, jonka voitti Teppanan koulun 2 B-luokka Kajaanista. Jokainen kilpailussa mukana ollut luokka sai osallistumisestaan diplomin, ja kaikkia osallistujia muistettiin Tuikkujahti-värikynäsetillä. Kainuussa Tuikkujahtiin osallistui 32 luokkaa ja 630 oppilasta, ja yhteensä tuikkuja kerättiin 448 177 kappaletta.

Painotuotteet
- Vuosikertomus 2015, 400 kpl
- Vuosikalenteri 2017, 51 000 kpl
- Kurren puuhavihko, 400 kpl
- Kurren muistipelikortit, 400 kpl
- Bioporukka-esite, 200 kpl
- Kompostointiopas, 500 kpl
- Yhteinen juttu, kompostointiopas, 1 000 kpl
- Yhteinen juttu, kodin lajitteluopas, 3 000 kpl

Vuosikalenteri 2016 jaettiin joulukuussa jokaiseen Kainuun talouteen ja useimpiin yrityksiin (yhteensä 43 671 kpl) sekä ulkopaikkakunnalla asuville kesämökkiläisille (6 094 kpl). Toiminta-alueen uusille kiinteistön omistajille, 1590 kpl, lähetettiin jätehuollon tietopaketti, joka sisälsi mm. jätehuoltomääräykset, vuosikalenterin, organisaatioesitteen ja lajitteluohjeita.

Verkkoviestintä
Ekokympin verkkosivuja päivitettiin säännöllisesti ja uutiskirje Ekoaviisi julkaistiin joka toinen kuukausi. Facebookin lisäksi muita somekanavia olivat Twitter, Instagram ja kaksi blogia sekä Snapchat. Mainontaa ja tietoiskuja julkaistiin myös radiossa ja televisiossa.

Sisäinen tiedonkulku hoidettiin yhteisillä palavereilla ja sähköpostilla sekä hallinnon taukohuoneessa olevan fläppitaulun avulla. Hallinnon ja jätekeskuksen / lajitteluasemien välinen tiedonkulku hoidettiin lähinnä puhelimitse ja sähköpostitse.

”Yhteinen juttu” - jätelaitosten neuvontayhteistyö

Itä-Suomessa kunnallisten jätelaitosten neuvonnassa on tehty yhteistyötä yli viisi vuotta. Ekokymppi liittyi neuvontayhteistyöhön viime kesänä. ”Yhteinen juttu” tuottaa asiakaslehteä, vuosikalenteria ym. neuvontamateriaalia. Yhteistyöryhmään kuuluvat jätelaitokset Ekokymppi, Jätekukko, Metsäsairila, Puhas, ja Ylä-Savon Jätehuolto.


Anu ja lapset ja matokompostori

Bioporukkakampanjassa jaettiin bioastioita kimppakompostoijille ja yhteisen bioastian käyttäjille.


Kesäkisan mannekiinit 

Palaako pottu? - näkyi messuilla, markkinakadulla ja muissa tapahtumissa ja kuului radiossa.
@Kurre Kainuulainen

perjantai 27. tammikuuta 2017

Kiitos kun lajittelen

Komposti on jäässä, mutta mitäpä se haittaa, Silti vien sinne muutaman päivän välein kahvinsakat ja hedelmienkuoret ja nakkaan seosainetta päälle. Enää pari kuukautta ja sitten kompostori käynnistyy. Kävin mutkan naapurinkin kompostorilla, ja sehän toimi! Lämpöasteita +20, huippuu!


Kolmen litran bioastia täytyy noin kolmessa päivässä kahvinsakkapusseista ja hedelmien kuorista.

video


video


Kurkkasin naapurin siistiin ja toimivaan kompostoriin.

Naapurin kompostorissa kunnon lämmöt



Seuraavaksi kauppaan ja samalla koukkaus ekopisteelle viemään lasipurkit, metallitölkit ja foliot sekä kartongit ja paperit. Näin montaa kassii kaikenlaista jätettä, joka on loppujen lopuks arvokasta raaka-ainetta. Tulevaisuudessa ei muuten enää ehkä puhutakaan jätteestä, vaan raaka-aineista. Se on sitä kiertotaloutta. Kiertotalous säästää luonnonvaroja.

Aattelepa, jos laittas nää kaikki ekopisteelle menevät roskat omaan sekajäteroskikseen. Sehän täyttyy ihan himppana, ja jokainen tyhjennyskerta maksaa. Ja sieltä ne roskat menis sillon ihan turhaan satojen kilsojen päässä olevaan polttolaitokseen. 





Ekopisteelle pakkausjätteet ja keräyspaperi



Lajittelusta tulee hyvä mieli!


 Kiitos kun lajittelet!

@Kurre









maanantai 2. tammikuuta 2017

Jätteiden lajittelun logiikkaa. Se vain on nyt niin...

Joulu on ohi ja muutamaan kuukauteen ei tarvitse näytellä pukin toivossa kilttiä.. Uudenvuoden tienoilla parantaa maailmaa ja soittaa jäteyhtiölle huomatessani taloyhtiön jäteastian pursuvan yli äyräiden. Ylitsepursuavasta pöntöstä kertoessani sieltä kysyttiin, jotta olenko taloyhtiön isännöitsijä tai hallituksen jäsen. Sanoin etten ole kumpikaan. Sieltä ystävällinen asiakaspalvelija kertoi, että kiitos tiedosta, mutta emme voi auttaa, koska tyhjennyksen voi tilata ainoastaan nuo edellä mainitut. Se himokierrättäjä-yritys meni mönkään.

No jos nyt sitten en saanut taloyhtiöni jätehuoltoa kuntoon, niin yritän parantaa lähikauppani ekopistettä. Se oli pursunut yli keväästä lähtien, vaikka aiemmin oli ollut lähestulkoon aina siisti. Soittaessani kunnallisen jätehuollon asiakaspalveluun ystävällinen ääni kertoi, ettei se enää kuulunutkaan kunnalliselle jäteyhtiölle, vaan Ringille. Siis mikä rinki? - kysyin hölmistyneenä. Siitä virisi seuraavanlainen keskustelu:

- On perustettu sellainen tuottajayhteisö, joka huolehtii pakkausjätteiden ilmaisesta palautuksesta. Keräys rahoitetaan tavaroiden valmistajilta ja maahantuojilta kerätyllä maksulla.

- Eli minä saan laittaa rikkoutuneen Iittalan juomalasini sinne astiaan ilmaiseksi.. Sepä mukavaa.

- No kun tuota sitä lasia ei saa laittaa sinne, minulle kerrottiin

- Miksei?

- Se ei ole pakkaus. Sinne voi laittaa vain lasipurkit tai pullot.

- No kuitenkin onhan jotain, että saan laittaa sinne sitten yskänlääkepulloni.

- Sitä lasipulloa ei saa myöskään laittaa

- Sehän on pakkauspullo

- Keräys ei koske lääkepulloja. Jatkoi ystävällinen neuvojan ääni sinnikkäästi.

Tuo viritti ajatukseni. Taisin vihdoinkin ymmärtää logiikan ja jatkoin keskustelua.

- Joululyhdyn lasinsirpaleet?

- Ei

- Rikkoutuneen peilin kappaleet?

- Ei

- Lasinen kinkunpaistovuoka?

- Ei

- Minne ne sitten?

- Jätekeskukseen tai lajitteluasemalle.

- ”Onneksi lahjapaperi on ainakin helppo tunnistaa”, virkoin.

Kuulin asiakasneuvojan raskaan huokaisun: - ”se ei kuulu paperinkeräykseen, mutta sen lahjapaperirullan kääreen voi laittaa muovinkeräykseen. Meillä alueellamme on neljä Ringin paikkaa minne viedä muovipakkaukset”.

Kerroin lähimmän pisteen olevan lähes sadan kilometrin päässä, joten muovi taitaa jäädä kierrättämättä.

- No entä metallipakkaukset? Saanko arvata? Paistinpannua ei saa laittaa metalliin, koska se ei ole pakkaus.

- Sen saa laittaa.

- Höh, mutta sehän ei ole pakkaus.

- Se on metallia.

- Onhan lasivuokakin lasia.

- Niin on, mutta, se vain nyt on niin.

Olin kuin ällikällä lyöty. Tuli tuttu de ja vu tunne. Olin joskus aiemmin vastannut lapsilleni juuri noilla samoilla sanoilla heidän kysyessään; ”miksi aikuiset saavat sitten tehdä niin”. Tämän ymmärtäminen vaatisi varmaankin tämänhetkistä ylemmän ammattitutkinnon..

Se vain on nyt niin..

@ Himokierrättäjä