torstai 12. marraskuuta 2015

Kekemietteitä


Nyt en halua kirjoittaa pelkästään jätteistä, vaan laajemmasta kokonaisuudesta, jossa jätehuolto on ja suuremmasta merkityksestä, joka jätehuollolla on. Sitä voisi kutsua myös kestäväksi kehitykseksi eli KEKEksi.

En ole koskaan tykännyt ”hienonkuuloisista” termeistä, jollainen mielestäni kestävä kehityskin on. Siksi olen mielelläni kiertänyt kaukaa tuollaiset termit. Aloittaessani ympäristökasvattajan opinnot tänä syksynä oli pakko alkaa perehtyä KEKEEN muutoinkin kuin vain ekologisen kestävyyden osalta.

Asia ei olekaan niin mälsä, kuiva, vaikea ja kaukainen kuin miltä se kuulostaa. Se on, tai ainakin pitäisi olla jokaisen elämässä ja arjessa mukana. Työkaverini kuvasi sitä mukavasti nimellä ”hyvä elämä”. Sitähän se on. Kestävä kehitys on minulle sitä, että toimintani mahdollistaa itelleni hyvän elämän siten, että myös tulevilla sukupolvilla on edellytykset hyvään elämään. Muita innoitukseni lähteitä ovat olleet Arto Salosen luento Ekososiaalinen sivistys hyvinvoinnin perustaksi (2013) ja Team Kestävän verkkosivut.

Kekestä
Sitralla on loistava kuva, jossa kestävän kehityksen ulottuvuudet; sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys tulevat esille . Sen mukaan hyvinvoinnin perustana on luonto ja elinvoimainen ympäristö. Elämän edellytykset, elinvoimaiset ekosysteemit. Sen päälle rakentuvat yhteiskunta ja hyvinvointi. http://www.kokoromoi.com/images/uploads/Sitra_thumb.jpg

Vielä paremmin samaa asiaa kuvaa Team Kestävän kekekaavio, jossa sosiaalisen kestävyyden kulmakivenä on ihmisen keskinäinen kunnioitus / huolenpito, ja taloudessa pitkäjänteisyys / kohtuullisuus. Perustana tässäkin on elävä, puhdas ja monimuotoinen luonto ja elinympäristö. Ihmiselle ja ympäristölle annetaan itseisarvo, taloudelle ei. Talous on vain työkalu, jonka avulla tyydytetään ihmisen perustarpeet. https://kekesuunta.wordpress.com/2014/02/11/kestavankehityksenkasitteet/

Tänä päivänä keken osa-alueiden priorisointi lienee pielessä, koska talouskasvu ja materiaaliset asiat ovat tärkeimmällä sijalla ja elämän edellytykset vähiten tärkeimpänä. Kun se pitäisi olla juuri toisinpäin. Ensin elämän edellytykset eli luonto ja elinvoimaiset ekosysteemit (ekologinen kestävyys), sitten ihmisoikeudet (sosiaalinen kestävyys) ja kolmantena vasta talous.

Tarvitsemme elämän säilymiseksi pallolla ilmaa, vettä, pölytyksiä, hedelmällistä maaperää ja vakaata ilmastoa. Ne ovat elämän edellytyksiä, ja niistä meidän on pidettävä huolta. Ekosysteemeistä on pidettävä huolta. Tällä hetkellä tilanne on Salosen mukaan se, että 2/3 maapallon ekosysteemeistä on vahingoittunut.

Suomessa kulutus- ja materiakeskeinen elämäntyyli
Suomessa vallitsee hillitön materian ja kuluttamisen ihannointi. Kulutustottumuksillamme tarvittaisiin 3,5 maapalloa tyydyttämään maailman väestön tarpeet.

Mutta tuottaako omaisuuden haalinta kuitenkaan onnellisuutta? Mikä on tärkeintä elämässä? Materiaalinen vauraus eli pärjätä taloudellisesti mahdollisimman hyvin vai sosiaalinen vauraus eli löytää elämälle merkitystä ja tarkoitusta.

Mikä sinut tekee onnelliseksi? Minut ainakin tekee se, että on ihmisiä, joiden kanssa on hyvä olla. Sen voisi sanoa yhdellä sanalla: RAKKAUS. Rakkautta ihmiset ja tämä maailma ja luonto tarvitsevat eniten. Keskinäistä arvostusta, kunnioitusta ja hyväksyntää.

Rahaa tarvitsen vain siihen, että saan hankittua ruokaa, lämpimän ja suojaavan kodin ja vaatetta.

Muutos kohti ekososiaalista sivistystä ja kiertotaloutta
Tällä tyylillä ei voi jatkaa, koska maapallon neitseellisten aineiden määrä on rajallinen. Arto Salonen kuvaa muutosprosessia, jossa yhteiskuntamme on menossa kohti ekososiaalista sivistystä. Sellainen yhteiskunta ei tuota jätettä, energia on puhdasta ja henkinen hyvinvointi, yhteisöllisyys ja jakamistalous kukoistavat. Hei, tämähän on juuri sitä kestävää kehitystä! Siihen suuntaan olemme toivottavasti menossa. Siihen suuntaan vie myös kiertotalous, joka on kirjattu hallitusohjelmaammekin.

Kiertotalous – resurssien viisasta ja tehokasta käyttöä
Kiertotaloudessa materiaalit ja arvo kiertävät. Materiaalit hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti tuotteen elinkaaren jokaisessa vaiheessa. Jätettä ei synny, päästöjä ei synny ja luonnonvaroja käytetään kestävästi. Jätehuollolla on merkittävä rooli kiertotaloudessa. Itselläni on kunnia edustaa jätehuoltoa kunnallisen jätelaitoksen työntekijänä - öhöm, että olen oikeasti ylpeä työstämme!

Jätehuoltoa Brysselistä Juntusrantaan
Jätehuoltoa ohjaa lainsäädäntö – kansainvälisellä tasolla EU-säädökset ja kansallisella tasolla Jätelaki ja –asetus muutoksineen, Ympäristönsuojelulaki ja –asetus, Jäteverolaki, Valtioneuvoston päätökset ja Kansallinen biojätestrategia. Jätelainsäädännön tavoitteina ovat jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvan terveys- ja ympäristöhaitan ehkäisy, jätteen määrän ja haitallisuuden ehkäisy, toimivan jätehuollon varmistaminen, roskaantumisen ehkäisy ja luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen.

Lainsäädäntö on myös asettanut ns. jätehuollon etusijajärjestyksen, jossa tärkeimmällä sijalla on jätteen synnyn ehkäisy. Kakkossijalla on uudelleenkäyttö, kolmantena kierrätys, neljäntenä muu hyödyntäminen ja viimeisenä loppusijoitus.

Nämä säädökset ohjaavat jätehuoltoamme, oltiipa sitten Brysselissä tai Juntusrannassa.

Paikallisella tasolla jätehuoltoa ohjaavat kunnalliset jätehuoltomääräykset. Kainuussa ne ovat Ekokympin jätehuoltomääräykset, jotka ohjaavat jätehuoltoa lain hengen mukaiseksi. Sieltä löytyy esimerkiksi pykälät siitä, miten jätehuolto järjestetään kiinteistöllä, mitä jätelajeja velvoitetaan lajiteltavaksi tai mikä on roskapönttöjen tyhjennysväli.

Kunnallinen jätelaitos, Ekokymppi, järjestää parasta jätehuoltoa kainuulaisille
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä (Ekokymppi) on kunnallinen jätelaitos, joka hoitaa Kainuussa jätelain kunnalle määräämiä tehtäviä. Niitä ovat mm. jätehuollon järjestäminen asuinkiinteistöille ja viranomaistehtävät. Ekokymppi on siis julkisten hyvinvointipalvelujen tarjoaja, ei jätteitä kuljettava yritys, kuten monet vielä luulevat.

Ekokymppi vastaanottaa, käsittelee ja hyödyntää erilaisia jätteitä ja toimittaa niitä jatkokäsittelyyn. Toiminta on itsekannattavaa eli jätehuollon kulut katetaan mm. alueen kiinteistöiltä perittävillä vuosimaksuilla. Ekokympin asukkailleen järjestämiä jätekeräyspisteitä on noin parisataa – aluekeräyspisteet, lajitteluasemat/Majasaaren jätekeskus ja ekopisteet. Ekopisteet tosin poistuvat ensi vuoden alussa hallinnastamme ja siirtyvät Suomen pakkauskierrätys RINKI Oy:n vastuulle.

Ekokympin toimintamallin perustana on syntypistelajittelu eli kotona, koulussa ja työpaikoilla tapahtuva roskien lajittelu eri jakeisiin (jätehuoltomääräysten mukaan). Kun sinä lajittelet jätteet ohjeittemme mukaan, me toimitamme ne eteenpäin hyödynnettäviksi. Näin se toimii, yhdessä tehden. Ihan niin kuin meidän Kurre Kainuulainen TV-mainoksessa iloisesti jutteli:

”Jäte ei jouda roskiin.
Lajittele sinäkin jäte ja vie se keräyspisteeseen.
Me hyödynnämme jätteen.
Siten saadaan siisti ympäristö!”

Ota pallo haltuun! Aloita jätteen vähentämisellä ja lajittelulla. Ne ovat konkreettisimpia tapoja toimia ympäristön hyväksi!


@Sari Komulainen, neuvoja-tiedottaja, Ekokymppi

maanantai 9. marraskuuta 2015

Jäteneuvontaa päiväkodissa 9.11.2015

Starttasimme aamulla kello yhdeksän neuvojaystäväni Anun kanssa kohti Sotkamoa, yhtä Ekokympin jäsenkuntaa. Kilsoja noin 40, ja olimme Satuvakan päiväkodin pihassa. 

Ensimmäiset ryhmämme olivat sisätiloissa, kun pidimme molemmat oravina = Kurre Kainuulaisina 4-5 –vuotiaille jäteneuvontaa. Kummallakin oravalla oli oma ryhmänsä, joissa lapsia oli 10-16. Oraviksi tekeydyimme pukemalla päälle ”kesäturkin” - ruskean jumpsuitin hienoine häntineen, ja lopuksi tietysti korvat ja viikset päähän. Mukanamme oli tietysti pussillinen oikeaa roskaa ja pienet roskapöntöt. Nyt kerron omasta tämän aamun neuvontatuokioistani = ympäristökasvatustilaisuudestani.

Ensin iloiset tervehdykset puolin ja toisin ja sitten hommiin. Kokeilin tänään lajitteluneuvontaa aivan nurinpäin. Yleensä Kurren Roskaretkellä lapset ovat saaneet roskan käteensä, ja tehtävänä on ollut lajitella se oikeaan roskikseen. Tänään tehtiin toisinpäin: lapset olivat roskiksia, joihin Kurre lasten opastamana lajitteli roskat.

Eri roskikset muodostivat perheitä: oli Ekopiste-perhe, Vaarallinen jäte-perhe ja Kotiroskis-perhe. Ekopisteperheeseen kuuluivat Kartonki, Paperi, Lasi ja Metalli.
Vaarallinen jäte –perheeseen kuuluivat Paristot ja Muut Vaaralliset Jätteet.
Kotiroskis-perheeseen kuuluivat Sekajäte, Energiajäte ja Biojäte.

Ryhmiin eli perheisiin jakauduttiin Kurren muistipelikorttien avulla. Jalostin muistipelikorteille uuden käyttötavan ja käytin niitä tänään ryhmän muodostamiseen. Olin värittänyt pelikortteihin kunkin jätteen ohjevärit, esimerkiksi kaikissa metalliaiheisissa jätelajikorteissa oli musta alapalkki ja biojätekorteissa ruskea jne. Kaikki lapset saivat pelikortin, ja sen jälkeen jakaannuttiin värien mukaan ryhmiin ja perheisiin.

Kun kaikki lapset olivat omissa perheissään, Kurre nosti pussista yksitellen roskan ja kysyi, mihin perheeseen ja mihin roskikseen kyseinen roska kuuluu. Lopulta he kaikki- Siiri Sipsipussi, Fifi Farkkuhame, Kalle Kumikenkä, Merja Maitopurkki, Pirjo Pizzapakkaus, Lauri Lasipurkki, Kerttu Kertakäyttökuppi, Kari Karkkipussi, Seija Styroksi, Liisa Lihapullapakkaus, Milla Muovipussi, Heikki Hernekeittopurkki, Jouni Jäteöljy ja Paavo Paristo – löysivät oikean roksiksen ja jatkokäsittelyn, josta Kurre sitten kertoi lapsille. Kurre esitteli myös Kosti Kompostimadon ja hänen kotinsa, minimallisen matokompostorin. Kostihan on ihan elävä tunkioliero, joka aina ihastuttaa tai yököttää lapsiaJ Kurre kertoo myös sen, että kompostin tuote, multa, on madon kakkaa, joka myös herättää suurta huomioita.

Lopuksi oli jumppahetki, jonka nimi on Paperin elinkaari. Se jumppa alkaa käpertymisellä pieneksi siemenksi, josta kasvaa puu, josta tehdään paperia. Väliin mahtuu paljon kaikenlaista, muun muassa kuljetuksia. Niihin on hauska eläytyä; siemeneksi, puuksi ynnä muuksi. Tänäänkin heilui myrskyn kourissa hieno sekametsä jumppamaikka-Kurren edessä oksat leveällä. Upea ja ikimuistettava kokemus myös Kurrelle!






Iltapäivällä eskarit Kurren kanssa Roskaretkellä
Ruokatauko välissä ja asujen vaihto. Anusta tuli Biojätepeikko, jota tympäisee oma elämänsä. Se on niin EVVK, koska sekajäteroskikset täyttyvät haisevista biojätteistä. Minä jatkoin Kurrena ja vein eskarit Roskaretkelle. Kerroin Roskaretki-tarinan juonen: jos roskan määrä ei vähene, Kurren pesäpuu joudutaan kaatamaan. Kurre tarvitsee jätteen vähentämiseen lasten apua. Mietitään, mitä jätteestä voisi tehdä, ettei se täyttäisi roskiksia. Sitten laitettiin iso lapsijoukko puoliksi: osa menee biojätepeikon rastille ja osa jää lajittelurastille. Ja vartin päästä vaihto. Biojätepeikon pisteellä peikko oli rönöttänyt roskien alla/seassa ja kertonut ongelmastaan lapsille. Ja pyytänyt sitten lapsia keräämään biojätteet pois sekajätteiden seasta ja lajittelemaan ne biojäteastiaan. Siistiä!

Lopuksi vielä koko ryhmä koolla kerrattiin tärkeät asiat: eri roskien kierrätys, biojätteen lajittelu ja tutustuminen tuotteen elinkaareen Paperin elinkaari –jumpan myötä. Palkinnoksi hyvästä lajittelusta jaettiin vihkot ja Ekokymppi-tarrat. Aamupäivän ryhmät saivat Kurren puuhavihkoja ja muistipelikortit.

Meillä neuvojilla ainakin oli hyvä ja hauska päivä, toivottavasti myös yleisöllemme jäi joku siemen itämään!

@ Sari Komulainen

perjantai 9. lokakuuta 2015

Onko sinun roskapussissasi biojätepeikko?


Biojäte on peikko roskapussissa, sanoo Ekokympin orava Kurre Kainuulainen. Kurre tietää, että
Ekokympin jätetutkimusten mukaan kainuulaisen kotitalouden sekajätepussi sisältää biojätettä noin 30%.

”Kauhea määrä! Voi ei, biojäte pilaa kaiken, jos se on sekajätteen seassa!” 




Biojäte roskapussissa pilaa poltettavan sekajätteen
Vuoden kuluttua sekajäte päätyy poltettavaksi ja hyödynnettäväksi energiana. Se kuljetetaan Kainuusta Leppävirralle Riikinvoiman ekovoimalaitokseen. Polttoaineeksi päätyvä sekajäte ei saa sisältää biojätettä, lasia, metallia eikä vaarallista jätettä. Erityisesti biojäte aiheuttaa ongelmia, koska se on lämpöarvoltaan surkeaa, ja toisaalta ruokajätteen sisältämä suola on haitallista polttolaitoksen tekniikalle. Kuljetuskin tulisi kalliiksi, koska biojäte on painavaa.

Kainuussa Ekokympin jätehuoltomääräykset velvoittavat lajittelemaan biojätteen – velvoite koskee kaikkia asuinkiinteistöjä, myös loma-asuntoja. Lisäksi sekajäte on kuluttajalle kallista, koska käsittelymaksussa on rutkasti valtiolle tilitettäviä veroja, ensi vuonna jopa 70 euroa / tonni. Miksi siis täyttää sekajätepönttöä painavalla biojätteellä ja maksaa siitä kalliisti?

Biojätepeikko on saatava pois roskapussista!

Lajittele biojäte
Jos et vielä ole lajitellut biojätettä, nyt on aika aloittaa se. Lajittelu alkaa keittiöstä, jossa pitää olla keräysastia hedelmien ja vihannesten kuorille ja ruuantähteille ynnä muulle maatuvalle jätteelle. Keittiön bioastia voi olla esimerkiksi pieni sanko tai jätevaunussa oleva roska-astia, joka vuorataan maatuvalla pussilla tai sanomalehden aukeamalla. Biojäte viedään maatuvaan pussiin tai sanomalehden aukeamaan pakattuna pihan keräysastiaan. Jos kostea biojäte ei ole pakattu, se tarttuu roskiksen seinämiin ja aiheuttaa haju- ja kärpäshaittoja. Jos kompostoit itse biojätteet, pakkaamista ei tarvita.

Biojätteen erilliskeräykselle vaihtoehto on omatoiminen kompostointi. Sen aloittamiseksi tarvitset kompostorisäiliön, seosainetta ja talikon tai muun hämmennysvälineen. Säiliön pohjalle laitetaan ilmava kerros seosainetta tai risuja tms. Sen jälkeen kompostia täytetään kuten täytekakkua - biojätettä ja seosainetta vuorotellen. Tarvittaessa massaa hämmennetään. Jos kompostointi kiinnostaa ja tarvitset opastusta siihen, ota yhteyttä Ekokympin neuvojiin. Olemme täällä ihan sinua varten:)



Keittiön allas-kaapin biojäteastia voi olla esimerkiksi 3 litran sanko.























Vuoraa astia maatuvalla pussilla tai sanomalehden aukeamalla ja vie pakattu jäte pihan biojäteastiaan. 





Biojäte mullaksi tai biokaasuksi
Biojäte kuljetetaan Kainuun kiinteistöiltä Majasaaren jätekeskukseen kompostoitavaksi. Lopputuote, multa, käytetään jätekeskuksen maisemoinnissa. Tulevaisuudessa myös mädättäminen on yksi vaihtoehto, jolloin biojätteestä saadaan biokaasua energiakäyttöön. Sekajätteen seassa biojäte menee aivan hukkaan ja tulee meille kaikille kalliiksi. 

Taustalla biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto 
Lainsäädäntö ohjaa jätehuoltoa siihen suuntaan, että kaatopaikat häviävät lähes kokonaan Suomesta. Ensi vuoden alusta alkaen biohajoavaa jätettä ei saa enää sijoittaa kaatopaikalle. Tämä tarkoittaa sitä, että kaatopaikoille saa sijoittaa enää vain eristevilloja, mineraaliaineksia ja tuhkaa.

Kaatopaikkakielto on taustalla myös sille että, kainuulainen sekajäte kuljetetaan tulevaisuudessa Leppävirralle ekovoimalaitokseen, jossa tuotettu energia hyödynnetään Varkauden Aluelämpö Oy:ssä. Tällä hetkellä osa Kainuun sekajätteestä jalostetaan Ekokympissä kierrätyspolttoaineeksi ja osa loppusijoitetaan kaatopaikalle.


Kiitos!
Kun lajittelet biojätteen ja toimitat sen takaisin luonnon kiertoon, luonto ja kukkarosi kiittävät. Biopeikkoakaan ei enää näy, iloitsee Kurre. Kurre ja Ekokympin muut neuvojat antavat mielellään lisätietoa biojätteen lajittelusta ja muusta jätehuollosta. Ota yhteyttä info@ekokymppi, 08 636 615

@Sari Komulainen


tiistai 22. syyskuuta 2015

Minä ympäristökasvattajana

Ympäristö on lähellä ja kaukana. Lähiympäristö on kotiseutuani Kajaania ja Kainuuta ja myös Suomea. Ympäristö ulottuu maapallon joka kolkkaan. Se voi olla rakennettua ja ihmisen muokkaamaa. Luontokin on osa elinympäristöämme, ja siellä on aina jotain elollista kuten kasvillisuutta ja eläimiä.
Suloinen piikkipallo, siili, viihtyy kaupunkiympäristössä
Luonnon aarteita

Laakajärvi, Kajaani-Sotkamo

Lankisenlampi, Kajaani
Luonto ja ympäristö ovat aina olleet minulle tärkeitä. Erityisesti metsä on aina ollut kiehtova paikka. Pikkutyttönä leikin metiköissä ja isona tyttönä opiskelin metsätalousinsinööriksi Rovaniemen metsäopistossa. Metsässä huomaan ja aistin ja ihmettelen. Tuoksuja, värejä, puita, kasveja ja maaston muotoja. Metsässä levotonkin mieli alkaa rauhoittumaan, ja on hyvä ja kevyt olla. Toisinaan teen hikilenkin metsäpoluilla koiran kanssa tai ilman. Kun toinen poikani oli kouluiässä, hän alkoi kutsumaan minua ”mehtäakkeliksi”. Tähän vuodenaikaan mehtäakkeli marjastaa. Pakastin täyttyy kesäisin ja syksyisin lakoista, mustikoista ja puolukoista.


Ihminen tarvitsee luontoa elämiseen. Hän tarvitsee kodin, ruokaa, juomaa ja lämpöä. Nykyään hän tarvitsee paljon paljon muutakin. Turhakkeitakin. Ihmisen perisynti, ahneus, pyörittää tätä maailmaa. Mutta miten pitkään?


Kaikki elämiseen tarvittava on otettava luonnosta, puhutaan luonnovaroista. Luonnonvaroja ovat esimerkiksi maaperästä louhittavat malmit, joista saadaan raaka-ainetta vaikkapa elektroniikkatuotteiden valmistukseen. Luonnonvaroja ovat myös metsiemme marjamaat, sienistä puhumattakaan. Ilman elollista luontoa ja luonnon antimia ei olisi elämää.


Entäpä tarvitseeko luonto ihmistä?

Mielestäni ei. Luonto tietää parhaiten. Ihminen voi luulla auttavansa luontoa, ja ehkä ne voisivat sopusoinnussa elääkin, mutta vain luonnonlakien mukaan.


Luonto ja puhdas ympäristö ovat itsessään arvoja. Niitä ei tarvitse eikä voi perustella muilla arvoilla. Me olemme riippuvaisia luonnosta ja ympäristöstämme, ja siksi niistä huolehtiminen on meidän jokaisen vastuulla. Ympäristökasvattajana tavoitteenani on, että kohderyhmäni sisäistäisi juuri tämän asian.

”On luonto mulle niin kaunis ja pyhä, se täytyy säilyä aina ja yhä” / Uppo-Nalle

@ Sari Komulainen

maanantai 31. elokuuta 2015

EKOKYMPPI OLI MUKANA RECYCLING ROADSHOW – by Launch Pad Kainuu – KIERTUEELLA

Joukko aktiivisia kainuulaisia nuoria järjesti kansainvälisen kierrätysaiheisen kiertueen Kainuun alueella 18.-28.8.2015. Kiertue oli huipennus pitkään kestäneelle suunnitteluvaiheelle, sillä jo noin vuosi sitten Launch Pad –nuoria saapui Ekokympin toimistolle keskustelemaan mahdollisesta sponsoroinnista. Kierrätys on Ekokympin yksi perusajatuksista, joten totta kai lähdimme mukaan.

Nuoret toimivat reippaasti ja asiat alkoivat edetä. Seuraava kokous, jossa Ekokymppi oli mukana, pidettiin Sotkamossa Heikkilän tilalla maaliskuussa 2015. Hankkeen rahoittajaksi saatiin kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaation CIMO (opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto) ja hanke sai rahoituksen Erasmus+ -ohjelman kautta. Ekokymppi sponsoroi myös, mutta huolehdimme myös oppimisen asiasisällöistä ja osallistuimme tapahtumiin.

Ekokymppi oli mukana nuorten ja heidän ohjaajiensa Monikan ja Katian kanssa tekemässä kiertueelle oppimiskirjasta (workbook), jossa nuorille kerrottiin muun muassa Suomesta ja suomalaisuudesta. Ekokympin osuutena kirjasessa oli kertoa kierrätyksestä ja Ekokympin toiminnasta.

Sitten olikin jo elokuun 18. päivä ja suomalaiset Recycling roadshow –nuoret ottivat vastaan vieraat Unkarista, Slovakiasta ja Espanjasta. Kustakin maasta saapui 10 nuorta. Kiertue alkoi Suomussalmelta, jossa nuoret asettuivat aluksi Juntusrannalle ja kävivät mm. Raatteenportissa. 

Ekokympin neuvojat Anu ja Sari aloittivat neuvontatyön kiertueen kolmantena päivänä eli 20.8. Anu piti esitelmän The life of a Plastic Bottle ja Kurre Kainuulainen piti luennon välillä jumppatauon. Kaikilla tuntui olevan hauskaa.




Nuoret siirtyivät Juntusrannasta kolmantena päivänä Ämmänsaareen, jossa oli neljäntenä päivänä eli 21.8. kierrätystapahtuma. Kierrätystapahtumassa Suomussalmen lukion kentällä oli pöytiä, joissa nuoret esittelivät omia kierrätysideoitaan. Tapahtumassa oli myös räppäreitä räppäämässä, taikuri taikomassa ja tietysti myös Kurre Kainuulainen kertomassa kierrätyksestä. Tapahtumassa kävi oppilaita Ruukinkankaan koululta ja myös lukiosta. Aurinko paistoi täydeltä terältä, Kurrella oli vähän kuuma kesäpuvusta huolimatta. Kaikki sujui kuitenkin hyvin ja päivä oli mukava.




Seuraavana päivänä nuoret tutustuivat Hyrynsalmella Kaunislehto-museoon ja Mustarinda-taloon ja sitä ympäröivään luontoon. Sitten olikin vuorossa Kuhmo.

Seuraavan kerran Ekokymppi ja Kurre oli mukana 24.8. Kuhmossa, jonne nuoret olivat saapuneet pitämään kierrätystapahtumaa Tuupalan koulun kentälle. Tuupalan koululaiset ja Kuhmon lukion oppilaat saivat tutustua nuorten kierrätysideoihin ja muutenkin toisiin kulttuureihin. Kurre oli myös paikalla ja kertoi mitä sekajäte oikeastaan on. Oppilaiden piti kertoa palautettavalla kyselyllä mitä olivat oppineet tapahtumassa. Kurren kohdalla oli muun muassa maininta, että purkka on sekajätettä. Hyvä!




Seuraavana päivänä eli 25.8. olikin sitten nuorten vuoro tulla Majasaareen vierailulle. Neuvojat Anu ja Sari ottivat vieraat vastaan. Ohjelmaan kuului Ekokympin toiminnan esittelyä Majasaaren toimistolla powerpoint –esityksen avulla sekä Majasaaren jätekeskuksen toiminnan esittelyä kierroksella. Vieraat saivat jäätelöä ja mehua, mikä varmasti oli mukavaa, sillä taas oli aika lämmin päivä.





Kurre oli vielä mukana seuraavan päivän eli 26.8. tapahtumassa Kajaanin kierrätyskeskus Entringissä. Tapahtumassa Kurrekin näki vieraiden tanssiesityksiä, jotka olivat kyllä tosi mukaansatempaavia. Kurre jakoi taas lajitteluvinkkejä tapahtumassa.





Nyt ovat vieraat jo lähteneet kotimaihinsa. Recycling Roadshow oli mukava tapahtuma ja hienoa, että nuoret itse suunnittelivat ja toteuttivat tapahtuman. Kunnia ja kiitos kuuluu teille Launch Pad- tiimi: Katariina, Heidi, Elna, Minttu-Essi, Aada, Réka, Anni, Viivi ja Jenni. Mukana kaikessa olivat myös Monika ja Katia taustatukena. Kiitos!

@Anu Koskela



Maksutonta jäteneuvontaa koululle tai päiväkotiin

Näin koulujen alettua Kurre muistuttelee, että Ekokympiltä voi tilata koululuokille maksutonta jäteneuvontaa. Kurre tai neuvojat tulevat mielellään käymään ja kertomaan Kainuun jätehuollosta ja lajittelusta. Niinikään Ekokympin nettisivujen tulostettavia materiaaleja kannattaa hyödyntää. Myös päiväkodeissa, taloyhtiöissä, kyläyhdistyksissä ja tapahtumissa jäteneuvonta on maksutonta.
Tarjolla on paljon erilaisia teemoja kuten "Roskaretki Kurren kanssa", "Banaanin matka", "Recyclix-lajittelupeli", "Roskakoris" jne.....

Esite tulostettavissa www.ekokymppi.fi > jäteneuvonta



Kurren puuhavihko
Kurrelle on valmistunut uusi puuhavihko, joka on samantyylinen tehtävävihko kuin "Kurren puuhakirjakin". Uuden vihkon tehtävät painottuvat kuitenkin biojätteen lajitteluun, koska se on nyt ykkösjuttu jäteneuvonnassa. Puuhavihkoja voi tulostaa Ekokympin nettisivuilta www.ekokymppi.fi > jäteneuvonta, ja tietty Kurre jakaa vihkoja lapsille omilla reissuillaan.

Kurren puuhavihkossa on tehtäviä päiväkoti-ikäsille ja alakoululaisille.
Puuhavihkossa on lautapeli, jossa väijyy kaamea Biojätepeikko!


Muita esitteitä
Muitakin uusia esitteitä on kesän aikaan valmistunut: "Opas kotitaloudelle vaarallisen jätteen lajitteluun" kertoo siitä, miten tunnistat vaaralliset jätteen ja mihin ne Kainuussa viedään. Tämä opas löytyy nettisivuiltamme www.ekokymppi.fi > lajitteluohjeet. Samalla sivulla on paljon erilaisia ohjeita roskien lajitteluun ja käsittelyyn.

Opas vaarallisen jätten lajitteluun


Miten lajittelen ja minne vien kodin jätteet? Jäteopas vastaa siihen.
Jäteoppaan voit tulostaa nettisivultamme ekokymppi.fi > jäteneuvonta



Kurrella vientiä
Ekokymppi ja tietysti Kurre ihan livenä oli mukana viime viikolla päättyneessä Recycling Roadshow -Kainuun kiertueessa, josta myöhemmin ihan oma blogikirjoitus.

Kurrella on vientiä tälläkin viikolla: huomenna käydään "Roskaretkellä" Kajaanin Pietari Brahen ykkös-kolmosten kanssa ja keskiviikkona sairaalakoululaiset tutustuvat "Roskan matkaan". Anu-neuvoja kertoo oppilaille tarinan Vichypullon elämästä.

Kurre opastaa jätteenlajittelussa

Ota yhteyttä 
Soita tai meilaa Kurrelle tai Ekokympin neuvojille:

Lajitteluterveisin
@kurre




perjantai 10. heinäkuuta 2015

Neuvonta-assistenttina Ekokympillä, osa 3: Heinäkuu ja heippojen aika

Minun vahvin taitoni ei ole koskaan ollut kirjoittaminen tai pitkään pohdiskelu. Joskus kuitenkin pitää yrittää panostaa ja keksiä jotain järkevää kirjoitettavaa. Nyt kerron teille lyhyesti ajastani Ekokympin kesätyöntekijänä.

Enimmäkseen tehtäviini kuului jäteneuvonta ja tiedotus, mutta tuli myös tehtyä muitakin hommia, kuten esimerkiksi postien lähettämistä ja vastaanottamista, keittiönsiivoilua jne.

Kesään mahtui paljon maakuntamatkailua mehutarjoilujen merkeissä sekä jäteneuvonnan parissa. Matkat olivat mukavia ja kommelluksilta hassujen työkavereiden kanssa ei voitu välttyä. Lajitteluaseman asiakkaat ovat enimmäkseen tyytyväisiä Ekokympin palveluihin. He osaavat myös jätteiden lajittelun. Toki on ihmisiä, joille lajittelu ei ole vielä tuttua, mutta me Ekokympillä neuvomme. Kun parinkympin vuosimaksun maksaa, saa lajitteluasemille ja ekopisteille tuoda maksutta hyötyjätettä.

Heinäkuun eka päivä alkoi Markkinakadun merkeissä. Asiakkaita ja mielipiteitä riitti. Mukana meillä oli Ekokympin vetonaula Kurre Kainuulainen, väritystehtäviä ja erinomaista ja asiantuntevaa asiakaspalvelua.

Kesä Ekokympillä on ollut opettavaista ja mukavaa. Olen kehittänyt mm. atk -ja asiakaspalvelutaitojani. Myös keskittymiskykyni ja kirjoitustaitoni ovat parantuneet täällä. Messuosaston suunnittelusta ja somistelustakin on varmasti hyötyä lähivuosina.

Nyt on kuitenkin heippojen aika. Kiitos työkavereille päivistä hyvistä ja opin jyvistä. Meinaan kohta itkun ikävästä vääntää, mutta nyt on aika mun sivu kääntää. Kohti koulun penkkiä lähden, tulevaisuuteni tähden.

@Sonja


Eka työpäivät Ekokympillä 2015, oravana messuilla

Vimpat työpäivät Ekokympillä 2015, oravana ja neuvojana Markkinakadulla

Mehua tarjolla Puolangan lajitteluasemalla

Lajittele biojäte!

Kurre ja kaenuulainen

Kurre ja pikku-Tuomo



perjantai 26. kesäkuuta 2015

Neuvonta-assistenttina Ekokympillä, osa 3: Kesäkuu ja mehutarjoilut

Joka vuotiset mehutarjoilut alkoivat heti kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Kuun aikana kerittiin käymään lähes jokaisella lajitteluasemalla. Mehu maistui ja asiakkaat ovat tyytyväisiä lajitteluasemiin. Lajitteluasemat ovat tarpeellisia ja kalenteriakin kehuttiin. Kävijöitä meidän ollessa paikalla oli useita kymmeniä ja juttukavereita riitti. Oli mukava nähdä kuinka reippaasti suurin osa ihmisistä lajittelee ja miten ammattitaitoisia lajitteluasemien työntekijät ovat. Heinäkuussa sitten tarjoillaan mehua Majasaaren jätekeskuksessa ja Hyrynsalmen lajitteluasemalla.

Mehutarjoilujen lisäksi kävimme myös Sotkamon torilla antamassa jäteneuvontaa. Toimistopäivinä ompelin Biopeikon päätä, Kurre-käsinukelle vaatteita, hoidin posteja sekä suunnittelin tulevaa markkinakatua. Sain myös oppitunnin lajittelusta ja sen tärkeydestä. Varmaan meistä jokaisen olisi hyvä joskus kerrata omaa tietoa ja osaamista. Vai mitä mieltä te olette? Oppia ikä kaikki Heikki taikka Maikki!

Heinäkuussa palataan taas ja tälle kesää viimeistä kertaa.

@Sonja






torstai 4. kesäkuuta 2015

Kompostoinnilla säästöä jätemaksuihin

Ekokympin jätehuoltomääräysten mukaan kaikkien koti- ja mökkitalouksien on lajiteltava biojäte erilleen sekajätteestä. Biojätteen omatoiminen käsittely – kotikompostointi – vähentää jätehuollon ympäristöhaittoja, tuo maanparannusainetta kotipuutarhaan ja säästöä kiinteistön jätemaksuihin. Kompostointi on myös mukava ja opettava toimintatapa koko perheelle - satsaus tulevaisuuteen.

Kompostorisäiliö
Ruokajätteelle on oltava kannellinen ja haittaeläimiltä suojattu kompostorisäiliö. Sen voit ostaa kaupasta tai rakentaa itse. Rakennusohjeita saa Ekokympiltä. Kompostorin etäisyys vesialueesta tai kaivosta on oltava vähintään 15 metriä ja tontin rajasta vähintään 3 metriä (ellei naapuri lupaa toisin).

Kompostin käynnistäminen
Kompostorin pohjalle laitetaan 10-15cm:n hake– tai risukerros. ”Siemeneksi” voit laittaa vanhaa kompostia, multaa tai kompostiherätettä. Täytä kompostia laittamalla ruokaperäistä jätettä ja seosainetta kerroksittain.

Mitä kompostiin saa laittaa?
· hedelmien ja vihannesten kuoret ja ruoantähteet

· kasvien osat, kukkamulta

· suodatinpussit, kahvinporot

· teepussit, pehmopaperit

· munankuoret, pienet luut

Seosaine ja sekoitus
Seosaineeksi käy parhaiten turpeen ja puuhakkeen, kuorikkeen tai kutterinlastun seos. Levitä aina seosainetta biojätteen päälle! Sekoita kompostia pari kertaa kuussa ilmavuuden parantamiseksi.

Lämpötila ja kosteus
Toimivassa kompostissa lämpötila on 40-60 oC Nyrkkitestissä kosteus on sopiva, kun kompostimassaa puristettaessa siitä tulee pari pisaraa vettä.

Ongelmia ja ratkaisuja
Haju: Lisää seosainetta ja sekoita.

Ei lämpene: Jos komposti on kuiva, kastele reilusti ja käytä vähemmän seosainetta. Jos toimimaton komposti on kostea, se tarvitsee typpeä.

Kärpäsiä: Käännä pintaosa syvemmälle, kastele kiehuvalla vedellä tai käytä mietoa kärpäsmyrkkyä.

Muurahaisia: Komposti on liian kuiva - sekoita ja kastele!

Jäätyminen: Ei ole haitallista. Tilaongelmat ratkeavat, kun hankit riittävän suuren tai toisen kompostorin.

Jälkikypsytys
Kompostin kypsyminen kestää muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen. Jälkikypsytys voidaan tehdä kompostorisäiliössä tai avokompostissa, jolloin komposti tulee suojata alta ja päältä ravinnehävikkien välttämiseksi.

Kompostimullan käyttö
Puolikypsää kompostia (6-8vk) voit käyttää katteena puille ja pensaille. Kypsää kompostia (2-12kk) voit käyttää maanparannusaineena vihannesten ja kukkien kasvatuksessa.

Ilmoita Ekokympille
Biojätteen käsittelystä on tehtävä kirjallinen ilmoitus jätehuollon viranomaiselle eli Ekokympille. Lomakkeita saa Ekokympin toimistosta ja verkkosivuilta www.ekokymppi.fi.

Lisätietoa Ekokympin neuvojilta:
Sari Komulainen 044 710 0069, Anu Koskela 044 071 0067

@Sari



keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Neuvonta-assistenttina Ekokympillä, osa 2:Touhukas toukokuu

Ekokymppiläisiä siivoilemassa lähiympäristöä
Nyt olen saanut valmiiksi lapsille suunnattuja puuhia, esimerkiksi lautapeli, ristikko ja väritystehtävä. Niitä päästiin jo lapsien kanssa värittelemään ja ratkomaan Suomussalmen ekopäivillä ja Vaalan kylätalolla. Toukokuun alkupuolella kävimme lähes koko Ekokympin työntekijöiden voimin siivoilemassa lähimaastoa. Toki myös toimistopäiviä riitti. Toimistopäivinä suunnitelin Biopeikkoa, Kosti Kompostimadon kotia, availin saapuneita posteja sekä laitoin kuoriin lähteviä posteja, jotka myös leimasin. Nyt kohti kesäkuuta ja lämpimiä päiviä.

@Sonja


Sumin Ekopäivän päätteeksi ajelimme Kurren kanssa paloautolla

Suunnitteilla nukketeatteriesitys Biopeikosta ja Kurresta

torstai 21. toukokuuta 2015

Maailman sitkein jätelegenda

Kollegani Kirsi Haapea kirjoitti maailman sitkeimmästä jätelegendasta nelisen vuotta sitten Kurrenkerho.vuodatus.net -blogiin. Taitaa legenda valitettavasti pitää edelleen paikkaansa. Tässä Kirsin kirjoitus 6. huhtikuu 2011:

Kuulostaako tutulta: ei kannata lajitella jätteitä, koska jäteautossa ne menevät kuitenkin sekaisin ja kaatopaikalla kaikki dumpataan samaan monttuun. Tämä on maailman yleisin jätelegenda.

Sen tapaa jätelaitosten nettisivuilla FAQ:ssa eli usein kysyttyjen kysymysten kärjessä. Itsekin mietin niin, kun vuosia sitten näin työpaikkani ikkunasta Kauniaisissa, kun keräyslasipöntöt tyhjennettiin auton lavalle. Näytti ihan siltä, että ne menevät sekaisin. Mutta jos työhuoneeni olisi ollut viidennessä kerroksessa, olisin nähnyt, että kuorma-auton lava on jaettu väliseinällä kahtia, kirkkaan ja värillisen lasin osastoihin.

Jäteauto tyhjentää samalla käynnillä biojäteastian ja sekajätepöntön auton perään. Näyttää ihan siltä, kuin biojätteet ja sekajätteet sotkettaisiin yhteen. Seuraavalla kerralla, kun pähkäilet näin jäteauton nähdessäsi, mene vähän lähemmäs. Huomaat, että jäteauton sisus on jaettu väliseinillä lokeroihin ja pöntöt kipataan eri lokeroihin.

Ajoruljanssin vähentämiseksi on järkevää kerätä eri jätelajeja yhdellä kierroksella. Liikennepäästöt vähenevät, kun jokaista pönttöä ei käydä erikseen tyhjentämässä.

Kaatopaikalla tai nykykielellä jätekeskuksessa on omat paikkansa eri jätelajeille. Osa päätyy kiertoon, ja yhä pienempi osa loppusijoitetaan kaatopaikalle.

@Sari







tiistai 19. toukokuuta 2015

Kesämökille Kurren kymmenen vinkkiä

Mitä on hyvä tietää, kun haluat hoitaa jätehuollon oikeaoppisesti myös kesämökillä? Mitä roskiksia pitää laittaa ja miten keräys hoidetaan? Tässä Kurren vinkkilista, joka perustuu Ekokympin jätehuoltomääräyksiin - niiden mukaan myös loma-asuntojen on lajiteltava vähintään biojäte ja sekajäte.

1. Roska-astiat mökkikeittiön allaskaappiin
– mökkikeittiön kaapistoon vähintään kaksi roska-astiaa. Yhteen astiaan lajitellaan biojätteet ja toiseen sekajätteet. Jos kaapissa on tilaa useammille roska-astioille, niihin voit lajitella tarpeen mukaan esimerkiksi lasia tai metallia.

2. Sekajätteet keittiökaapista Ekokympin aluekeräyspisteelle tai omaan roskapönttöön
– Jos sinulla on oma sekajäteroskis, jonka jätehuoltoyritys tyhjentää, huomioi Ekokympin jätehuoltomääräykset liite 1 ”Keräysvälineitä, -paikkoja ja –tiloja koskevat tekniset perusvaatimukset”, www.ekokymppi.fi>taksat ja määräykset.
Tyhjennysväli sovitaan suoraan jätehuoltoyrityksen kanssa, mikäli se on enintään 8 viikkoa. Pitempää tyhjennysväliä voit hakea Ekokympistä. Tyhjennysväli on oltava säännöllinen ja ennalta sovittu.
– Jos viet sekajätteet Ekokympin aluekeräyspisteelle, lähin keräyspiste löytyy: www.kierrätys.info -palvelusta

3. Biojäteroskis keittiökaapista tyhjennetään kompostoriin tai kompostoivaan käymälään. Kompostointiohjeita saat Ekokympistä.

4. Ohjeistus
– merkitse / tarroita kaikki roska-astiat
– tarkempia lajitteluohjeita löytyy joka kotiin jaetusta Ekokympin kalenterista ja verkkosivustolta www.ekokymppi.fi.

5. Lajitteluohjeet seka- ja biojätteelle
– biojäteastiaan kasvisten ja hedelmien kuoret, kahvinporot suodatinpusseineen, kukkamulta, kasvinosat, ruoantähteet
– sekajäteastiaan kahvi- ja sipsipussit, hehkulamput, vaipat ja terveyssiteet, cd-levyt koteloineen, muovipakkaukset ja tekstiilit.

6. Kannattaa kerätä erilleen myös lasi-, metalli- ja kartonkipakkaukset sekä sanoma- ja aikakauslehdet. Vie ne markettien pihoilla oleville ekopisteille. Ekopisteet ja muut keräyspaikat: www.kierrätysinfo.fi

7. Vanhat repaleiset vaatteet ja muut tekstiilit kuuluvat sekajätteeseen. Hyväkuntoiset ja puhtaat tekstiilit voit viedä muovipussissa ekopisteiden UFF-laatikoihin tai kirpputoreille.

8. Vaaralliset jätteet (jäteöljyt, -maalit, -liuottimet, torjunta-aineet jne.) ja sähkölaitteet (jääkaapit, televisiot, matkapuhelimet, kahvinkeittimet, loisteputkilamput jne.) otetaan maksutta vastaan Ekokympin lajitteluasemalla.

9. Suuret jäte-esineet ja –kuormat kuten remonttijätteet, polkupyörät ja huonekalut otetaan myös lajitteluasemalla aukioloaikoina vastaan. Hyötyjäte pienkuormana on maksutonta. Vain seka- ja energiajätteestä peritään maksu. Lajitteluasemat ja muut keräyspisteet: www.kierrätysinfo.fi

10. Jätteen poltto on kielletty. Vain lämmityksen yhteydessä saa polttaa paperia, pahvia, kartonkia ja käsittelemätöntä jätepuuta.

Kysy lisää Ekokympin jäteneuvonnasta:
044 071 0067, 044 710 0069, info@ekokymppi.fi



keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Ekokympin lautapeli sadepäivän ratoksi

Mukavaa helatorstain aattoa, hyvät lukijat! Tänään on meillä Kainuussa satanut oikeen kunnolla. Jatkossa tällaisina sadepäivinä voimmekin pelata kierrätysaiheista lautapeliä, jonka Sonttu sai tänään valmiiksi. Ekokympin verkkosivuilta kohdasta "Jäteneuvonta > Tulostettavaa materiaalia" voit tulostaa pelin A3-paperiarkille, Tarvitset vielä nopan ja pelinappulat - niitä varmaan löytyy kotoasi. Kurre ja Sonttu käyttivät tänään pelinappuloina hammastahnatuubien korkkeja. Oi uusiokäytön hauskuutta:)

Pelissä voit kohdata esimerkiksi tällaisia ylläreitä:

"Laitoit banaaninkuoren sekajätteeseen. Biojäte on peikko roskiksessa, koska se pilaa polttoon menevän sekajätteen. Joudut odottamaan kahden heittovuoron ajan."

"Laitat banaaninkuoren kompostoriin, jossa se muhii mullaksi. Saat yhden heittovuoron lisää."

Leppoisaa helatorstaita!



keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Kajaani chileläisin silmin

Doris Sáez

Doris Sáez on kotoisin Chilestä. Kotimaassaan hänellä on pitkä työhistoria ympäristöalan osaajana. Hän asuu nykyisin miehensä kanssa Kajaanissa ja oli harjoittelijana Ekokympillä muutaman viikon ajan. 

Doris kertoo mietteitään harjoitteluajalta:

Hieman yli vuosi sitten, kun lähdin kotimaastani Chilestä, sukulaiset, ystävät ja työkaverit jäivät Etelä-Amerikkaan. On vaikea selittää, miltä tuntui saapua lentokentälle Kajaaniin, kun eräänä iltapäivänä tammikuussa lähdin aurinkoisesta ja lämpimästä Chilen kesästä Suomen pimeään ja kylmään talveen...


Suomen ilmasto on iso ongelma, etenkin niille, jotka ovat kotoisin maasta, joissa lunta näkee ehkä vuorella tai ei koskaan elinaikana. Suomessa autolla ajaminen ja ulosmeneminen, kun pakkasta on -25°C, ovat minulle haasteita, varsinkin kun Chilessä tarvitaan vain T-paita ja housut. Ikään kuin ilmasto ei olisi tarpeeksi, Suomessa on myös vaikea kieli. Haluan oppia suomen kieltä monella tavalla (kirjoittamalla - puhumalla)  mutta ollakseni rehellinen, en kai koskaan ymmärrä eroa a ja ä.
Minä olen ollut kolme kertaa työharjoittelussa Suomessa eri yrityksissä opettelemassa suomen kieltä. Olen huomannut, että suomalaiset ja chileläiset työpaikat ovat pohjimmiltaan samanlaisia.  On kuitenkin olemassa joitakin eroavaisuuksia, jotka todennäköisesti johtuvat kulttuurieroista.  Toimistossa on hiljaista, täällä kukaan ei kuuntele radiota tai äänet ovat hiljaisia. Chilessä työpaikkallani kaikkilla oli omat radiot ja lisäksi myös taustamusiikkia toimistossa. Lyhyesti sanottuna Chilessä on paljon äänekkäämpää kuin täällä. Lisäksi Chilessä ei ole yhteisiä kahvitaukoja, vaan kahvitauolla käydään yksin. Chilessä työnantaja järjestää työntekijöille koko perheen joulujuhlan jossa työntekijät viettävät virkistyspäivää.
Vietin erilaista ”Vappua” Ekokympillä. Aamulla toimistossa oli juhlava ja iloinen tunnelma, kaikilla oli erivärisiä peruukkeja ja juhlavaatteita, toimistossa tuoksui kahvi. Työpäivän aikana näin Elvis Presleyn kirjoittamassa tietokonella ja intiaanipäällikön puhelimessa, tyttöjä erilaisissa puvuissaan omissa tehtävissään kuin mitään ei olisi tapahtunut ja hiljaisuus ympäröi toimistoa.  Mutta kahvitauolla oli meluisaa, sillä he puhuivat ja nauroivat paljon. He kaikki olivat erittäin mukavia ja ystävällisiä, mutta epäilemättä tälläinen show kuuluu vain "Vappuun".  Sain tietää, että "Vappu" on myös tytön nimi ja "Vappu" päivänä pitäisi alkaa kesä.  
Chilessä "Vapunaattona” ihmiset työskentelevät puoli päivää, päivä ei ole niin iloinen kuin täällä. Iltapäivällä työkaverit kokoontuvat pariksi tunniksi viettämään aikaa yhdessä, työnantaja palkitsee parhaita työntekijöitä. Vappuna Chilessä marssitaan työolojen parantamiseksi, jolloin sadat ihmiset ovat kaduilla. Marssin jälkeen joskus muistellaan kuolleita työtovereita.


Kiitos Ekokympille harjoittelumahdollisuudesta, avoimuudesta, kärsivällisyydestä ja yhteistyöstä. Olen saanut elää hienon kokemuksen teidän kanssanne. Kiitos ja menestystä kaikille, jotka työskentelevät täällä.

Doris Sáez Espinoza
May 2015


tiistai 5. toukokuuta 2015

Neuvonta-assistenttina Ekokympillä osa 1: Monipuolista puuhaa Ekokympillä

Torstaina 9.4. palasin Ekokympille toistamiseen kesätyöntekijäksi. Viime kerrasta on hurahtanut jo kaksi vuotta, mutta kaikki on täällä niinkuin ennenkin. Työnmakuun pääsin heti, ja Kurrena toimin Rakenna-sisusta-asu -messuilla ekalla työviikolla. Toisella työviikolla Kurreiltiin iipoissa ja päiväkodeilla. Retkeiltiin lapsien kanssa roskaretkellä, johon kuuluu muun muassa mun ehdoton suosikkini ”Paperin elinkaarijumppa”. Tokalla viikolla pääsin myös Radio Kajauksella käymään, ja äänitettiin biojäte-aiheisia mainoksia. Saman viikon lauantaina oli Ekokemin auto Otanmäellä ja Vuolijoella. Annettiin jäteneuvontaa asiakkaille, jotka toivat vaarallista jätettä. Seuraavalla viikolla suunnittelin lapsille lautapeliä, ompelin vanhasta Kurren haalarista biojätepeikolle asua ja luonnostelin ristikoita. Tähän kuukauteen mahtui siis kaikkea uutta ja jännää! Tästä on hyvä jatkaa. Palataan taas ensi kuussa. 

@Sonja

maanantai 4. toukokuuta 2015

Biojätepeikko pois roskapussista!

Biojäte on peikko roskapussissa. Ekokympin joulukuussa 2014 tekemän jätetutkimuksen mukaan kainuulaisen kotitalouden roskapussi sisältää biojätettä 30%. Kauhea määrä! Voi ei, biojäte pilaa kaiken, jos se on sekajätteen seassa!

Puolentoista vuoden päästä sekajäte päätyy poltettavaksi ja hyödynnettäväksi energiana. Märkä biojäte on lämpöarvoltaan surkeaa, ja toisaalta ruokajätteen sisältämä suola on haitallista minkä tahansa polttolaitoksen tekniikalle. Sitä paitsi velvoittavathan jo jätehuoltomääräyksetkin Kainuussa lajittelemaan biojätteen – velvoite koskee ihan kaikkia asuinkiinteistöjä, myös loma-asuntoja. Lisäksi sekajäte on kuluttajalle kallista, koska käsittelymaksussa on rutkasti valtiolle tilitettäviä veroja. Miksi siis täyttää sekajätepönttöä painavalla biojätteellä ja maksaa siitä kalliisti?

Biojätepeikko on saatava pois roskapussista! Siksi Ekokympissä kampanjoidaan biojätteen lajittelun puolesta! Haluamme erityisesti kannustaa kotitalouksia kompostointiin. Muussa tapauksessa biojätteelle on otettava maksullinen pönttö omalle pihalle.

@Kurre



Kurrenkerho-blogi aloittaa uudessa osoitteessa

Kurrenkerho-blogi aloittaa nyt uudessa osoitteessa, kurrenkerho@blogspot.com. Vuodatus-blogissa tuli jotain häikkää, eikä Kurre päässyt laittamaan sinne kirjoituksiaan. Siksi vaihdamme tähän Bloggeriin - toivotaan, että nyt pelittää. Kirjoittelemme tänne kaikenlaisia Kurren ja muiden Ekokympin neuvojien kokemuksia ja kommelluksia. Näin keväisin onkin neuvojilla oikein säpinäaikaa!

Aikaisempiin Kurrenkerhon kirjoituksiin (vuodatus.net) pääset tästä>

@Sari


Kurre on monessa mukana

Kurre Kainuulaisella on kunnia olla yksi piste tulevassa teoksessa Kajaanipiste 365 - valoo, kuvaa, runoo, haloo! Kajaanipiste 365 on eräänlainen kulttuurihistoriallinen tallenne, johon kootaan kajaanilaista elämänmenoa ja kaupunkilaisten tarinoita vuosilta 2014-2016. Kurrea ja Majasaaren jätekeskusta on myös taltioitu sinne - lue ja ihastu, kuinka Seija Mustaneva tulkitsee runossaan Kurre Kainuulaista:

Miksi tänne roskat jätettäis, yhteen säkkiin kaikki mätettäis? Ensin vähän levitellään, sitten tarkkaan lajitellaan. On mulla hyvä roskaharava.Olen oikee ammattilaisorava!
- Onko paperi palavaa?
- Mihin muovin laittaa saa?
- Kierrätetäänkö vaatteita, vai vain hyviä aatteita? Näihin kysymyksiin vastaan, enkä leiki ainoastaan. Olen Kurre Kainulainen, työkseni opettavainen. Kierrän päiväkodit, koulut. Eipä lopu multa touhut. Kotini on jätekeskus. Käypä kuule siellä joskus!

Kajaanipiste 365 – valoo, kuvaa, runoo, haloo! teksti Seija Mustaneva / kuva Ia Samoil

@Sari Komulainen